expr:class='"loading" + data:blog.mobileClass'>

torstai 29. marraskuuta 2012

My look!








xxx


Turkish riviera *Bodrum* my <3

My dad is originally from Bodrum and we have a house there next to the beach, where we have spent every summer since I came into this world. It's like my second home. I love Bodrum and Bodrum loves me ;) I have great memories for the rest of my life from that place <3. Last summer was the first different, cause we spent the holiday in Finland. Luca had just born and it would have been too hot for him to be there. I can't wait until next summer holiday! I'm gonna be soooo proud to walk there with my Lucaboo.
















                                                            Bodrum-Hande Yener


keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Bond&Bollinger



Our date night with Bond- Skyfall got a funny end.

So we were just chilling at home, thinking of how nice it would be to do something together this evening. Of course, I jumped up from the sofa and called our babysitter.."heey, do u think u could be here in one hour?" this finnish girl has been a couple of times here with Luca and she is amazing. We really really like her! The answer was yes from her. PERFECT! We decided to go and see the newest Bond. 

There was this Bollinger champagne bar in the cinema. Everyone was having a glass or two before the movie. U were also allowed to bring your glass inside the theater. Well, we didn't have time for that. It's very typical us to come last minute to every place. Anyways...we got to our seats and it smelled like shit, sweat and alcohol. Nice baby! This was the first movie experience here in Zürich, so we didn't know that there's always a pause in the middle of the movie.
Thank God the pause came, and we almost ran out to get some fresh air..of course with a glass of bollinger. Well I think we were more excited to stand outside and breathe, than keep an eye on the time.  Now it was too late...All the doors were closed, no one in the lobby who could have seen us. I was standing with a glass of champagne in my heels in the middle of the street, where people around me were walking home from their job with a tired face.

We were just laughing with my boo. So we came home  earlier than we thought, but there's nothing better than to curl up under the arm of your hubby, eat candies, popcorns and watch something better
than the newest Bond ;)

cheers & love <3

 

tiistai 27. marraskuuta 2012

YSL - my all time favorite

Hello fancy tuesday! I just came from the gym. When I hit the gym I usually join the lessons they have.  I like bodytoning and zumba. The problem is that I can easily get very bored while I'm exercising, but the best thing that keeps me in the mood is the good music. My imagination is quite wild, so while I'm sweating and doing the moves, I always have some "scenes" or "music videos" in my head where I'm having the leading role together with my hubby :).


I'm the lucky owner of this YSL bag. SHE is one of my favorites. I got her from my dear man, when he was in Las Vegas on the boys trip :) It's crazy how he has the best taste, when it comes to bags and woman clothing. The smart thing with this model is that you can turn it around,so that the orange is inside and brown color outside.

Today Im wearing this:




maanantai 26. marraskuuta 2012

Voi sitä balsamicollakin kertoa kuinka paljon rakastaa...

Minusta on ihana olla romanttisen höpsö. Oikeastaan se tulee ihan luonnostaankin, vähän liiankin paljon. Juuri äsken sain hyvän ajatuksen samaan aikaan kun tein meille hedelmälautasta täällä keittiössä. Taiteilin lautaseen sydämen hedelmillä ja siihen keskelle revin talouspaperista sydämen ja geelimäisellä balsamicolla kirjoitin I LUV U :)

Minusta on tärkeää näyttää ja kertoa rakkaimmille kuinka korvaamattomia he ovat. Tapoja löytyy miljoona.

Dehär e så jag ..hihih <3
                                       





Lots of love to everyone xx

Matka uuteen elämään PART 3. Sektio&Helikopteri

Se oli sitten 25.5.2012 aamu. Kaikki oli valmista uutta tulokasta varten. Viimeinen yö yksin tai siis kahdestaan mieheni kanssa meni valvoten ja masua silitellen. Jännitti niin paljon ja sydän jyskytti koko yön. Minua hermostutti leikkaus, koska olin katsonut youtubesta videoita jossa näytetään niitä sektio leikkauksia. Muutaman epäonnistuneen ja onnistuneen sieltä internetin ihmeellisestä maailmasta näin. Sektio on naisen suurin leikkaus. Siinä vedetään niin monta kerrosta auki. En tiedä miksi piinaan itseäni tuolla tavalla. Kai olen vain ihmisenä sellainen että tahdon tietää tismalleen miten joku asia menee. On se eria asia kuunnella ja lukea siitä, kuin nähdä konkreettisesti mihin on itse kohta joutumassa.

Aikaisin perjantai aamuna saavuimme sairaalaan. Päälläni oli Juicy Couturen velurit ja Guccin ballerinat. Hiukset oli ponnarilla ja olkapäällä keikkui uusi ystäväni nimeltä hoitolaukku :) Coolisti sisälle ja sairaalavaatteet päälle. Hymyilytti ja mietiskelin että kohta sylissäni on maailman paras lahja <3 En ollut ollenkaan hermostunut käytännön asioista liittyen vauvan hoitoon. Luotin että miehelläni on ne taidot, jos joudun pulaan. Olihan Luca kuitenkin viides lapsi hänelle. 
Noh, oma lääkärini saapui paikalle, se aivan ihana nainen, joka oli niin reipas että tunsin oloni turvalliseksi. 

Spinaalipuudutus selkään ja eikun toimeksi. Se tunne oli niin jännä kun ne kaivoi mahassani! En siis tuntenut viiltoja tai mitään muutakaan, ainoastaan pehmeitä "myllerryksiä" kun baby vedettiin ulos. Luca oli maailmassa siis 2 minuutissa. Ympärilläni oli lääkäreitä ja mieheni piteli minua kädestä koko sen ajan. Olin siis hyvissä käsissä. 
Niin kuin sanoin, baby oli ulkona 2 minuutissa. Hän parkaisi kerran, ainoastaan kerran. Sain hipaista häntä nopeasti ja olin onnesta sekaisin, mutta samaan aikaan hätääntynyt. Sen jälkeen alkoi hässäkkä. Mieheni lähti Lucan ja lääkäreiden kanssa. En kuullut vauvan huutoa, sitä ei ollut. Luca oli yhden pisteen vauva syntyessään. Hän oli vetänyt keuhkot täyteen nestettä, jonka takia hän ei saanut happea. Yliopistollisesta sairaalasta lähetettiin mediheli hakemaan meidän vastasyntynyttä ja hänet vietiin hengityskaapissa yliopistollisen sairaalan teholle. Mieheni lähti Lucan mukaan ja minä jäin ommeltavaksi. Puudutukseni alkoi nousta liian korkealle, niin että hengitys tuntui jo raskaalta. Olin shokkitilassa tapahtuneen vuoksi. Minua pidettiin kyllä ihan ajan tasalla mitä siellä tehtiin ja miksi vauvani viedään toiseen sairaalaan, mutta siinä tilanteessa elimistö ja kaikki tunteet olivat niin sekaisin, että tärisin 2 tuntia ja minusta ei saatu verta, kun sitä tarvittiin.





Pötköttelin meidän perhehuoneessa yksin, ilman vauvaa ja miestä. Lucan tilanne oli vakaa. Häntä pidettiin teholla niin kauan että neste oli kokonaan poistunut ja hengitys tasaantunut. Sektiohaavan vuoksi minua ei siirretty toiseen sairaalaan sinä yönä. Mieheni lähetti ihania videoita ja kuvia babysta. Silmäni olivat niin turvonneet kyyneleistä. Olin fyysisesti liian kaukana vauvastani, mutta henkisesti kiinni hänessä. Rukoilin koko yön voimia pienokaiselle. Oma fyysinen vointini oli loistava, vaikka menetin paljon verta. Nousin jo kävelmään samana iltana. Seuraavana päivänä mieheni haki minut ja meidät siirrettiin yliopistolliseen sairaalaan. Tunnevyöry mikä nousi, kun pääsin Lucan luokse oli ihan käsittämätön. Itkin ja nauroin. Pitelin Lucaa ja ajattelin etten koskaan enää päästä häntä.





Oltiin sairaalassa 5 päivää. Jos olisin saanut valita olisin jo lähtenyt kotiin aikaisemmin, mutta he täällä haluavat pitää minimi 5 päivää, jos on sektiolla synnyttänyt. Hyvinhän meitä hoidettiinkin. Harjoittelin vaipan vaihtoa, kylvettämistä ja imetystä. Olin todella onnellinen. Imetin ensimmäisen kuukauden jonka jälkeen siirryin kokonaan korvikemaitoon. Syynä oli se, ettei rinnoistani kertakaikkiaan tullut riittävästi maitoa. Kotiin päästyämme hyvä hoito vielä jatkui. Meillä kävi 6 kertaa midwife katsomassa Lucan painoa ja meidän vointia. Lucan paino ja pituus syntyessään oli 3480g ja 50 cm. Vauva arki lähti rullaamaan ja nautin kaikesta. Myöskin kaikki kiloni jäivät sairaalaan. Ensi kerralla kerron lisää toipumisesta ja äitinä olemisesta.






      Viimeiseen kuvaan sopii hyvin : WE ARE THE CHAMPIONS MY FRIEND... ;)

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Näin ne ripset syntyy

Minulle on tullut kyselyitä siitä mitä ripsiväriä käytän ja kuinka ne teen. Päätin postaa tänne mitä ripsaria käytän ja koittaa selittää kuinka sitä ripsiini sitten laittelen. Käytän Acon Volume mascaraa. Sitä löytyy apteekeista ja maksaa n. 15e. Tuubissa lukee että ripsiväri on suunnattu herkille silmille, mutta minä en sitä sen takia käytä. Sain sen vuosia sitten lahjaksi ja kun sitä ekaa kertaa kokeilin , niin saman tien jäi Chanelin ripsari kaappiin kerääään pölyä. 






Ensin taivutan ripset. Ei paljon, niin että ne kaaristuu enemmän kuin mitä muuten. Kaaren kuuluu lähtee ihan tyvestä. Sen jälkeen aloitan yläripsistä (aina tyvestä) keskeltä ja jatkan ulospäin. Keskityn tekemiseeni ja ensin sivelen sitä ripsiväriä kaikkialle, sen jälkeen alan keskittymään yhteen "ripsikohteeseen" kerrallaan. Kun ostan uuden ripsarin niin ennen ensimmäistä käyttöä taivutan harjan aina. Kun harja on kaarellaan, sillä on paljon helpompi tehdä "pikkutyötä" joka vaati enemmän keskittymistä. Harjan päällä teen sisä- ja ulkoripset. Sama pätee myös alaripsiin: käytän siis ainoastaan harjan päätä niiden tekoon. Sen takia saan ne niin irralleen toisistaan. On hankala selittää, mutta ehkä joku ymmärsi jotain :)

Ps. Ripseni ei ole mitenkään ylipitkät ilman ripsaria, eli tällä taktiikalla saan niihin hyvin pituutta ja volyymia.



Kauniita unia ja nähdään huomenna <3

torstai 22. marraskuuta 2012

Perinteinen on aina hyvää

Ruokaa rakkaudella, sanon minä! Täällä keittiössäni tapahtuu ja sattuu...useimmiten lopputulos on kuitenkin ihan hyvä ;)
Tänään listalla on jauhelihakeittoa ja ananasrahkaa. Oli pakko tulla postaa niin tylsä ja yksinkertainen jauhelihakeitto resepti, koska se vaan maistui niin älyttömän hyvälle. Ehkä olen tehnyt/syönyt liian vähän perus kotiruokaa.

Muutenkin päivä ollut rauhallinen ja mielekäs. Olen puuhastellut kotona, leikkinyt Lucan kanssa hänen uudella "autollaan". Luca on niin voimakas jaloistaan ja vilkas liikkumaan, joten uskon että hän kohta nousee jaloilleen. Minä ja mieheni olimme 8-9 kk kun käveltiin. Sit vasta rumba alkaakin kotona, kun pääsee juoksee kaverin perässä päivät pitkät <3. Tämä kävely autovehje on kyllä hyvä. Siinä pääsee treena jalkalihaksia ja leikkii isoa poikaa :).
Luca sai myös oman tonttulakin ja sukat mummolta, joita ollaan soviteltu valmiiksi jo joulua varten. Luca sai eilen silmätulehduksen, niin älkää ihmetelkö miksi yhdessä kuvassa on turvonnut ja punainen silmä.






Jauhelihakeitto:


500 g jauhelihaa
1        sipuli
Purjosipuli
6 porkkanaa
7 isoa perunaa
2 kasvisliemikuutiota
tuoretta persiljaa
mustapippuri kokonaisena
paprikajauhe
suola

Paloittele perunat ja porkkanat. Laita kattilaan. Täytä kattila vedellä, niin että ylittää perunat ja porkkanat (reilusti). Anna kiehua. Ruskista jauheliha ja sipuli. Lisää ne kattilaan. Lisää kasvisliemikuutiot, mausteet ja purjo. Anna kiehua kunnes perunat ovat kypsiä.