Mulle ei sit kelpaa kuka tahansa Liisa.

Tänään kun oltiin taas katsoo Suomi-Venäjä salibandy matsia, jonka Suomi tais voittaa (mulla oli liian kiire ahmia ranskalaisia kahden ihmisen edestä, niin jäi pelin seuraaminen vähemmälle tällä kertaa). Tommosissa paikoissa on just ne parhaimmat roskaruoat..niin rasvaiset kun olla ja voi. Jotenkin ne maistuu paremmalta hikisessä pelihallissa, kun vaikkapa ravintolassa. Noh, ravintolassa en edes tilaisia ranskiksia, koska silloin olen hienostunut ja terveellinen ja syön kalaa kasviksilla ;).

Keskityin kyllä muuhunkin kuin vain ranskiksiin. Aloin miettimään Lucan tulevia tyttöystäviä. En ole mikään helppo mami. Nämä asiat tuli mieleen kun Luca flrittaili 2 tuntia yhden kakskymppisen tytön kanssa. Mietin että toivottavasti tollasta tyttöystävää hän itselleen hanki. Naistenmies hänestä hyvin suurella todennäköisyydellä tulee..en selittele sen enempää miksi asia on näin :), mutta ensin hän särkee monien sydämiä ja sit tulee se potentiaalinen catch. No mitäs jos mä en ole samaa mieltä siitä catchista. Kyllä äidin vaisto yleensä johtaa oikeaan. Ei se voi olla kuka tahansa Liisa. Kauhee pelko jos ei hän kohtele hyvin poikaani. Voin kertoa, että se tuleva tyttöystävä haluaa olla hyvää pataa kanssani ja ehkä jopa mielistellä, koska uskon että tulen olemaan ihan huippu anoppi (kai se on anoppi se sana?). Eikä kanssani halua joutua riitoihin.

Kaikki äidithän  haluaa poikansa parasta...

Onneksi näihin aiheisiin jotka tuottaa päänsärkyä on vielä monta vuotta aikaa...heh 

xx

<3