Raamikas Porschemies: Is that your child or are u the nanny?

Yleisin kysymys, jota minulle esitetään täällä puistossa, kadulla, miehet, treffipyytäjät on se että olenko lapsen äiti vai nuori nanny. Olen jo alkanut kyllästymään kysymykseen. Otan tietenkin positiivisena sen että minua luullaan aina nuoremmaksi, mutta että olisin sweet 16..siinä menee jo vähän yli. Kategorisoin ihmistyypit ja numerot :D Lihavat latinomamma nannyt luulevat minua suloiseksi 16 vuotiaaksi tytöntylleröksi. Normi jenkkiäidit (sporttisista-tyylikkäisiin) laidasta laitaan eivät niinkään kyseenalaista ikääni, vaan alkavat aina "oh my goood, how can u be in such a good shape" "What sports do u do" "are u modelling" "hey lets have lunch someday". Heidän mielestään olen 26 vuotiaaksi hyvin nuori äidiksi (siitä olen eri mieltä).  Sit on nämä kaikenmaailman taiteilija/agentit, jotka mieheltäni pyytävät lupaa kadulla että voivatko keskustella kanssani...yleensä mieheni ottaa managerin roolin ja hoitaa puhumisen. Päivittäiset lähestyjät ovat miehet, osittain varmaan koska sormessani ei loista isoa timanttia ;) ja koska miehet ovat miehiä, enkä koskaan tule ymmärtämään heitä 100%. On törkeetä katsoa toisen naisen perään jolla on lapsi, kun flirttailijan vieressä kulkee kaikenlisäksi oma vaimo. ps. nyt en ole pukeutunut lyhkäsiin shortseihin. Eilen minua lähestyi Wilshire boulevardilla kaksi miestä. Ensimmäinen käveli takani ja aloitti asiansa sillä kuinka hyvälle parfyymini tuoksuu.  Toinen olikin Porschemiehiä. Hän teki omasta mielestään yrityksensä varmasti tyylillä. Ajoi hetken aikaa ihan hiljaa siinä vieressäni mustat ikkunat kiinni (joten en nähnyt sisälle) Lucan kanssa vauhtini muuttuu reippaammaksi. Sama urheiluporsche jonka miehenikin omisti Suomessa kaasutteli ja lähti hurjalla moottoriäänellä eteenpäin pysähtyäkseen kadunvarrelle. Mua alkoi naurattaa. Olen lähestymässä autoa kun mies rullaa ikkunan auki ja kysyy tuon otsikkossa olevan kysymyksen ja jatkaa että näki minut äsken ruokakaupassa (kun olin ostamassa purkkaa) eikä voinut jättää tilaisuutta väliin.  Vastaan kävellen että yes, Im the mom. This is my  baby! Porschekin lähtee liikkeelle ja ajelee samaa vauhti kuin minä kävelen. Autot hänen takanaan tööttäilee jo hyvin agressiivisesti :) Wilshire on todella vilkas katu. Tämä raamikas raybanlaseissa istuva porsche kaveri kehuu minua luonnonkauniiksi, kertoo olevansa eronnut ja etsii tyttöystävää, harmittelee tilannetta toivottaa kaikkea hyvää, sen jälkeen hänen autonsa moottori kun hän päräyttii itsensä melkein lentoon, kuului rantaan asti. Sellainen tarina :) Täällä ihmiset lähestyvät helpommin, mutta nämä miesten jutut pitäisi joskus kirjoittaa muistiin ja lukea niitä kun itse istuu keinutuolissa vanhana mummona :D