Helsinki!!!

Nice to be back  ;)

Hetken Rentoutus

Viime päivät on mennyt energia level 0 tasolla. Olen ollut tosi väsynyt ja tänään väsyttää kaikista eniten. Nukahdan melkein kun kirjoitan :/ Meillä on tosiaan unirytmi suoraan sanottuna hanurista. En kyllä vähään aikaan aijo matkustaa lapsen kanssa pitkiä lentoja.

 Eilen kuitenkin saimme hetken rauhaa mieheni kanssa ja tein meille vaahtokylvyn, kynttilöitä ja rentoutumis musaa. Pidän Sveitsin kodistamme paljon, vaikka on koti joka on iso ja hulppea niin se ei välttämättä ole kuitenkaan viihtyisä, mutta tämä koti on just sellainen joka tekee kotona olemisesta niin nautinollisen. Ylläni on Ralph Laurenin kylpytakki (Stockmann). En ole esitellyt kotiamme, mutta varmasti jossain vaiheessa laitan kuvia. Missä ikinä olenkaan pyrin muokkaamaan ympäristön houkuttelevaksi. Rakastan kynttilöitä ja niitä kulutan paljon. Rentoudun päivittäin, kiireimpinä päivinä se voi olla suihkutuokio, jolloin vien mieleni jonnekkin kauas pois. Satavarma hyvän olon tuoja on kuitenkin kuuma kylpy, tunnen kuinka verenkierto lähtee kihelmöivästi liikkeelle jaloissani. Kylvyn jälkeen pidemmän puoleinen rasvaaminen ja hieronta iholle. Olo on kevyt, puhdas ja tuntuu mukavalta mennä peiton alle ja painaa silmät kiinni. 

Aamulla herätessä tunnet edelleen sen levollisen, mutta energisen olon (ellei typerä jetlag lapsellasi valvottaisi sinua koko yötä) Jos ei omista kylpyä niin kuumassa suihkussa istuminen tepsii myös.

Näistä en luovu:  

Iltapalan/teen nauttiminen hämärässä ja aivan rauhassa. Mukavat kotivaatteet. Mandariinin tuoksu. Kynttilät sisällä ja terassilla. Musiikki. Pötköttely mieheni kanssa. Mieheni rapsuttelu/hieronta. Vaatehuoneessa ajanvietto. Kuutioiksi/lohkoiksi pilkottu hedelmälautanen. Keittiön puhtaus ja järjestys aina ennen nukkumaan menoa. Peilaaminen.

Kauniita unia <3

Jetlag, please go away!

Ohhojjaa..aikamoisia rytmejä ollaan vedetty tässä pari päivää. Nyt maataan jo kaikki sängyssä, joten hope tämä yö menisi jo normaalisti. Luca sen sijaan pääsi rytmiinsä jo eilen, mutta mieheni ja minä, meillä on ollut hauskaa keskellä yötä, kun muut nukkuu.

Lento sujui hyvin. Koska lentomme oli vasta illalla ja busineksessa, niin Luca ja minä mahduimme hyvin nukkumaan yhdessä :) Annoimme Lucan juosta ja riehua villinä kentällä, jotta hän saisi kaikki energiansa pois ennen 12,5 h istumista. 

Kaveri otti kentän haltuunsa ja vilkutteli ohikulkijoille bye byee ja antoi lentopusuja. 

Eilen illastimme ystäviemme kanssa ja tänään jo vähän eri varustuksella puistoon :) kaipaan Californiaan ja sinne puistoihin, snadisti eri meininki. 

Kauniita unia <3 huomenna luvassa rentoutumis postaus. 

Neiti D nähty LAXin kentällä

Lentomatka Sveitsiin. Of course lentokoneeseen ei astuta tyylittömänä..vaikka iltalento onkin tiedossa :)

xoxo

BULIMIA TARINANI

Kesä oli loppu ja minua masensi tulla takas Suomeen ja yo-kirjoitusten pariin. Asuin vielä kotona vanhempieni luona ja päivät kävivät pitkiksi Riihimäellä kun luin yo kokeisiin ja haikailin kesän perään.  Alkoi uusi harrastus: fanaattinen lenkkeily! Aloin käymään lenkillä päivisin ja iltaisin, lopulta lenkkeilystä tuli getaway pänttäilystä. Kuuntelin kesän hittibiisejä ja juoksin. Samoin ruokavalio niukkeni, vaikka olinkin hoikka jo ennestään. Muutama omena päivässä, Makuunin karkkien lisäksi.

Ei tätä kotona huomattu, sitä pystyy peittämään hyvin ja ihminen keksii mitä ovelimpia tekosyitä kun on pakko. Kun tuo touhu alkoi käydä tylsäksi aloin yksi päivä sitten ahmimaan ruokaa. Ai että se jännitys ja sairas tyydytys, jonka vatsan tyhjentäminen toi. Pystyin syömään mitä vain, enkä lihonut. Mainitsen teille vielä sen että minulla ei tosiaan koskaan ole ollut ulkonäkö komplekseja ja olen ollut tyytyväinen itseeni. Olin vain tylsistynyt ja tästä uudesta harrastuksestani sain niin paljon energiaa päiviini. 

Jos porukka oli kotona, oksensin välillä isoon kulhoon hiljaa vaatehuoneessani, ettei kukaan epäilisi mitään.  Sit vain vein kulhon vessaan ja pöntöstä alas kaikki paska. Vatsa sen kun litistyi ja jo valmiiksi laihat jalat meni entistä laihemmaksi. 

Bulimiaa harrastin enimmäkseen kotona, koska ongelmani ei ollut syöminen ja sen mömmön pitäminen vatsassa, vaan se mielihyvä ja ahmimisen tuoma fiilis. Myöskin nuori ikä ja tietynlainen lapsellisuus ja kokemattomuus johtivat touhuun. Toinen tapa oli mennä suihkuun aina ahmimisen jälkeen ja oksentaa vessaan samalla (kukaan ei kuullut sitä). Tyhjennys tapahtui nopeasti, sitä tottuu nopeasti, eikä mitään erikoisia kikkoja tarvitse. Suu vaan auki ja pieni ponnistus. HYI! 

Puolisen vuotta ehdin tätä harrastaa, kunnes yhtenä iltana äitini pamahti kylpyhuoneeseen kun olin oksentamassa. Shamppoo pullot lensi ja äidin surulliset/vetiset silmät musersi minut. Se oli yksi suurimmista häpeä hetkistäni. Olin kaunis tyttö, jolla piti olla asiat kunnossa. Miksi ihmeessä tuhosin kroppaani tällaisella? Sitä mietin vielä tänäkin päivänä. Ihminen on heikko. Aluksi ahmiminen oli vain jännää, mutta hyvin nopeasti siitä muodostuu tapa, josta on todella vaikea päästää irti. Kun menee siihen pisteeseen saakka että päivän suunnitteleminen riippuu omista ruoka/oksennus ajoista, on jo sellaisessa kierteessä, että siitä poispääseminen vaatii paljon sitkeyttä ja tahdonvoimaa. Minun wake up call oli ÄITI. Salaisuuteni paljastui ja siitä lähti se hohto pois.

 Aluksi oli hankala olla syömättä samoja määriä mitä aikaisemmin, koska olin tottunut siihen että jossain vaiheessa päivää voin aina ahmia ja tyhjentää. Luopuminen rakkaasta harrastuksesta tuotti hankaluuksia. En osannut enää syödä. Minulla meni ihan sekaisin mikä on riittävää. Kylläisyyden tunne oli täysin kadoksissa ja ruoansultaus ei toiminut. Sen huomasin kun lähdin sinä talvena Karibialle matkalle, eikä vatsani tyhjentynyt 12 päivän ruoista. No silloinen poikaystäväni kävi apteekista hakemassa laksatiivii ja sillä sain tyhjennettyä vatsani. Kesti kuukausia ennen kuin ruoansulatus alkoi pelaamaan taas. Oksensin satunnaisesti vielä normaalista ruokasatsista hyvin harvoin sen kevään aikana, mutta ahmiminen jäi. En tiedä miten onnistuin siinä, mutta tein vain päätöksen että en halua tällaista. Haluan takaisin normaaliin elämään, josta ruoasta voi nauttia. Myöskin se häpeä oli niin suurta, itseinhoa ei ollut. Aikaisemmin kun minulla ei ollut aikatauluja ruokailuun, vaan söin miten sattuu. Aamupala koostui usein dallaspullasta ja kahvista. Tein siis täysremontin ruokavaliossani ja aloin syömään säännöllisen ja terveellisen aamupalan: ruisleipää ja kahvia. Makeanhimo väheni huomattavasti. 

Tänä päivänä olen terve, niin terve kun nainen voi olla (kun puhutaan ruoasta). Tietenkin sitä hyvinvointinsa takia seuraa mitä suuhun laittaa, mutta ruoansulatukseni ja aineenvaihdunta ei voisi olla tehokkaampi. Syön kaikkea ja nautin ruoasta. Syön hitaasti!! Tunnistan myös heti ihmisen jolla on syömishäiriö (bulimia). Olen istunut lukuisia kertoja illallisella kun nainen ruokailun jälkeen poistuu vessaan. Tiedän tasan tarkkaan käyttäytymismuodot, minkänäköisenä vessasta tullaan (vaikka olisikin yrittänyt peittää vetiset silmät), näen jo syömistyylistä ja määrästä onko toinen menossa oksentamaan ruoan jälkeen vai ei. Valitettavasti tätä esiintyy liian paljon meidän ympärillä. 

Tässä oli teille suora kertomus omasta tarinastani. Saa laittaa lisäkysymyksiä ja toivottavasti tämä pistää miettimään. Se on ajanhukkaa tehdä tommosta typerää..ja toivon että te jotka kärsitte syömishäiriöstä, saatte jostain niin kovan iskun, että se pistää miettimään. En tiedä auttaako puhuminen, mutta ainakin itsensä häpeäminen auttoi minua. Haluanko istua illallisella ja miettiä koska pääsen vessaan oksentamaan toisen tekemän ruoan ulos?! Vai haluanko nauttia maltillisesti ruoasta ja seurasta joka ympärilläni on ja lähteä sopivan kylläisenä pois pöydästä. 

Voimia kaikille <3 Kysymyksiä tai omia kertomuksia voitte laittaa tänne tai sähköpostiini. Mielelläni autan ja olen tukena, jos on tarvetta. Olen hyvä antaa suoraa palautetta ;)

Deryan 4 erilaista päivänasua

Tänään pääsette ihastelemaan pikkusiskoni Deryan tyylisilmää. Luvassa on 4 päivän asua. Derya kuulisi myös mielellään mielipiteenne hänen asuistaan ja valinnoistaan.

 Tyylimme poikkeaa jonkun verran toisistamme..joka on tietty mukavaa teille lukijoille. Miten kuvailisitte muutamalla sanalla Deryan tyylin ja minun tyylini?  

 Yliopisto asu 

- Pusero: Monki 

- Takki: Zara 

- Huivi: Louis Vuitton

- Laukku: Zara 

- Farkut: Hilfiger 

 
Casual asu

- Paita: JC

- Farkut: Mango 

- Nahkatakki: River Island 

- Huivi: Louis Vuitton 

- Laukku: Stella Mccartney 

- Kengät: Jeffrey Campbell 

- Aurinkolasit: Ray Ban
 

Shoppailu asu 

- Collage pusero: JC 

- Bombertakki: Voijeans.co 

- Farkut: Mango 

- Nilkkurit: Banco 

- Kaulakoru: Gina Tricot 

- Laukku: Zara 

- Aurinkolasit: Ray Ban 

 
Keikka asu 

- Paita: Urban Outfitters 

- Shortsit: Bikbok 

- Kello: Michael Kors 

- Rannekorut: Ulkomailta 

- Sormukset: Gina tricot, bikbok, h&m 

- Laukku: Stella Mccartney 

Healthy & Strong

 Juuri nyt tunnen olevani todella tasapainossa elämäni kanssa. Maiseman vaihto Sveitsistä tänne Losiin on tehnyt paljon hyvää.

Viihdyn ympäristössä joka elää ja inspiroi. Herään lähes päivittäin hyväntuulisena ja energisena täällä. Parisuhteeni voi hyvin ja tasapaino perhe-elämän ja aikuisten kesken olemisen kanssa on balanssissa. Olen alusta asti pitänyt kiinni siitä, että elämäni ja mieheni/ystävien kanssa "deittailu" ja hauskanpito jatkuu vaikka olen äiti. Kehottaisin oikeastaan jokaista naista tekemään samoin. Omasta kokemuksestani voin sanoa että olen onnellinen, iloinen, terveellinen ja inspiroiva, kun aika perheen ja aikuisten ystävien kesken on jaettu tasaisesti. On todellakin ok ja healthy ottaa lastenhoitaja torstai iltana ja lähtee dinnerille ja drinksuille...tai viikonloppuna lähteä miehensä kanssa pikkubreikille. Yksikin ajaton aamu silloin tällöin ilman pikkusta herättämässä, tekee ihmeitä parisuhteelle. 

Minusta huokuu hyväntuulisuus, mutta näytän myös selvästi kun olen huonolla tuulella. Jokainen itse voi ainoastaan vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa, ei ole kumppanin tehtävä arvuutella mikä on pielessä. Vahvuuteni on että ilmaisen itseni hyvin selvästi tilanteessa kun tilanteessa. Uskon että suoruus, tunteiden näyttäminen ja oman mielipiteen esittäminen vie myös pitkälle parisuhteessa. Puhumme tosi paljon mieheni kanssa kaikesta ja en ikinä vaihtaisi sitä vahvuutta pois. Keskustelutaso minulla ei aina yllä yhtä korkealle kun miehelläni :)

Aamurutiinit: Lucan kanssa pötköttelyä ja hassuttelua, jonka jälkeen noustaan ylös keittää kahvit ja puurot. Luca syö ja ottaa aamukylvyn. Minä pesen kasvoni ja hampaani. Kasvoihin laitan Lumenen heleyttävää päivävoidetta ja silmänympärysvoidetta. Hiukset useimmiten nutturalle.

Starbucksista tilaukseni on useimmiten tall nonfat latte to go. Jos haluan herkutella, otan tall nonfat latte with whipped cream and caramel on top :)

Liikun päivittäin paljon. Käytän hyvin vähän autoa. Liikuntamuotoni on reipas kävely tai hölkkä vaunujen kanssa. Kävelen mielelläni pitkiä matkoja Lucan kanssa. Hula hula vannetta pyörittelen 3 kertaa viikossa noin 15- 20 minuuttia kerta. Joogaa harrastan 1-2 kertaa viikossa. Hikijumppa jää tällä hetkellä vähemmälle. Kyllä mä ennemmin valitsen lasin viiniä, shoppailua tai salongissa hemmottelua kuin hikijumpan. Kyllä sitä itse tuntee mitä kroppa ja mieli tarvitsee ja sitä pitää sillloin kuunnella.

Ihoni on aina ollut hyvin puhdas ja tasainen. Kasvoni näyttävät nuorilta. Sovin parhaiten ilman mitään meikkiä omasta mielestäni. Ihoani hoidan runsaalla veden juonnilla, riittävällä unella, hedelmien ja pähkinöiden syönnillä. Myös kasvojen pesu aamuin illoin on hyvä muistaa. Samoin se että antaa ihon pitää breikkiä meikkivoiteista etc..se tekee hyvää. Itse en omista meikkivoidetta. Enkä usko siihen että mitä enemmän ja kalliimpaa pakkelia naamaan laittaa, sitä paremmin iho voi. D-vitamiinin saanti tuo myös raikkautta ja terveen värin ulkoiseen olemukseen.

FARKKUPAITA JA SIFONKIHOUSUT-LOVE CULTURE, SANDAALIT-SPIRIT STORE, LAUKKU-YSL

Jos teillä on hyvinvointiin ja ulkonäköön liittyviä kysymyksiä, niin laittakaa kommenttiboksiin. Teen niistä sitten postauksen.